ELEGANTIT PELTIHAHMOT

Aikanaan Tampereen Ikurissa omakotitalon pannuhuoneessa nousi käry, kun Kauko Kilponen kolvasi metallisia pienoisveistoksiaan. Syntyi sarja elegantteja tanssihahmoja, sotilaita ja lintuja. Tätä nykyä Nokialla asuva 80-vuotias Kauko Kilponen nostaa veistokset pöydälle ja alkaa kertoa tarinaansa.

Kauko Kilponen syntyi Mäntässä ja muutti perheensä kanssa Tampereen Pispalaan yksivuotiaana. Hän sanookin Pispalasta puhuessaan olevansa syntynyt ”melkein kivi kädessä”.

- Pispan kouluahan mää kävin. Pispalan poikien kanssa elämää elettiin ja rinteitä pitkin juoksenneltiin. Meillä oli porukalla semmoinen retkeilykerhokin ja pidämme vieläkin yhteyttä toisiimme.

16-vuotiaana Kauko muutti isänsä rakentamaan omakotitaloon Ikuriin. Tuohon aikaan urheiltiin innokkaasti ja Kaukon seuroja olivat Ikurin Vire sekä Lamminpään Korpi, lajeina pituushyppy ja juoksu.

- TUL:n seuroissa urheiltiin, se oli itsestään selvää. Ja koska oltiin työväen urheiluseuroissa, niin eihän me päästy yhteen aikaan Suomen mestaruuskisoihinkaan sen politiikan takia. Ajattele, että Suomessakin on ollut sellaista syrjintää, sanoo Kilponen.

Ammattikoulun vaatturilinjan jälkeen töitä löytyi Tampereen seudun vireästä tekstiiliteollisuudesta. Kauko Kilponen työskenteli Suomen Trikoolla ja useammassakin lakkitehtaassa, myös työnjohtajana ja mallimestarina. Kaukon visuaaliset lahjat tunnistettiin myös työelämässä.

Tampereen Ikuriin rakennettiin aikanaan myös oma talo. Ikurin talon pannuhuoneessa oli tilaa taiteen tekemiselle. Kauko Kilponen on tehnyt öljyvärimaalausten lisäksi taidokkaasti muotoiltuja metallisia pienoisveistoksia.

- Tinaa ja messinkipeltiähän näissä veistoksissa on materiaalina ja lankatinalla ne on kolvattu.

- Siellä pannuhuoneessa oli huono ilmastointi. Ihme, ettei niistä käryistä tullut mitään päävammoja, naureskelee Kilponen.

Veistosten aiheena ovat ihmiset ja eläimet. Uroshirvi ja kotka ovat saaneet seurakseen veikeän harakan. Husaari ratsastaa hevosella ja tinasotilas seisoo asennossa nokialaisen rivitalon pöydällä. Saarijärven Paavon kasvot ovat peräisin lasten lelu-ukkelista.

- Lapsilla oli joku lelu, jonka kasvot laitoin tälle Saarijärven Paavolle ja valoin ne siihen.

Ballerina- , Naruhyppy- ja Tanssipari-veistokset muodostavat elegantin kolmen teoksen sarjan. Painonnostaja on valmiina suoritukseensa.

- Vaimon kanssa kierrettiin aikanaan paljon taidenäyttelyitä ja sieltä se oman tekemisen inspiraatio ehkä tuli. Taiteen tekeminen toi hyvää vastapainoa työlle. Luovuutta on saanut käyttää ja aika on kulunut hyvin, kertoo Kilponen.

Kesämökillä Sastamalan Kiikassa on lisäksi kymmenkunta 80-luvulla tehtyä puu- ja romuveistosta Pölkkyläksi nimetyssä puistossa.

© Minna Haveri, 2017 /msl.fi created with Wix.com