KYPROKSEN PEKAN METALLIPAJA

Pekka Niemisen pajan ovella Sastamalan Karkussa seisoo liki kaksimetrinen metallista tehty sotilas reppu selässään ja ase kädessään. Tien pielessä pensaasta kurkkii hukka eli Sepe-susi. Monenlaisia eläinhahmoja ilveksistä kotkiin tai kurkiin on myyty yksityisille omistajille. Pisimmälle on matkannut Kiinan keisariksi nimetty teos.

Pekka Niemisen sepän opit taottiin selkäytimeen jo lapsuudenkodissa Aitolahdessa, jossa isän sepän pajassa syntyivät ensimmäiset kokeilut.

– Siinä sitä väännettiin rautaa ja kokeiltiin kaiken näköistä. Äijä aina lykkäs pois, että oot vähän tiellä. Vakkei se kovin kiree ollu se isäukko, että kyllä se antoi tehdäkin.

– Olin lekarina isän pajalla jo alle kymmenvuotiaana, kun tulin koulusta. Väänsin jenkoja, kun rekiä raudoitettiin ja sen semmoista. Ei se äijä mitään neuvonu, katseesta piti päätellä, meneekö oikein vai väärin.

Ammattikoulusta ja Valmetin konepajakoulusta Nieminen sai lisää taitoja metallien työstämiseen. Pisimpään hän työskenteli Vammaksen palveluksessa, konepajalla panssarivaunuasentajana. Toki pitkään työuraan mahtuu myös keikkatöitä ympäri Suomen. Vuonna 1965 Nieminen teki töitä remonttimiehenä rauhanturvatehtävissä Kyproksella. Karkun raitilla käytetylle Kyproksen Pekka -lempinimelle on siis syynsä.

1970- ja 1980-lukujen taitteessa syntyivät ensimmäiset taiteen puolelle loksahtaneet työt, kun naapurissa asunut kansanedustaja Timo Roos tilasi Pekka Niemiseltä pöllön. Sen jälkeen veistoksia on syntynyt Niemisen arvion mukaan liki 200. Lisäksi hän on tehnyt suuren määrän koruja, solkia, veitsiä ja muita pienempiä töitä.

Tilaustöitä ja kotkia johtajille

Valtaosa Pekka Niemisen veistoksista on myyty. Läheisen Finn Pelti oy:n tiloissa komeilee muutamakin kotka, upea ilves, metso sekä ehkä harvemmin veistoksiin päätynyt näätä. Tuoreimmat veistokset matkasivat Rymättylään, jonne kotiutui kokonainen kurkiperhe ja sammakko.

– Monet johtajat tykkää kotkista. Ehkä se kotka on johtajalintu enemmän kuin varis tai harakka, naurahtaa Pekka Nieminen.

– Tein aikanaan Vesiniemiselle yhden veistoksen. Nehän kävi kauppaa Kiinaan ja yks kiinalainen johtaja näki sen mun veistoksen ja halusi niiden uusiin toimitiloihin samanlaisen. Tein niille sitten samanlaisen ja niin se lähti kontissa Kiinaan.

Pekka Nieminen on tehnyt myös useita muistomerkkejä: Vammalan uudella kirkolla on sodan ajan kotirintama-muistomerkki, rauhanturvaajapatsas seisoo Niinisalossa ja Karkussa vanhan Meurmanin huvilan kupeessa puolestaan Lotta-muistomerkki. Karkussa paikallisen pankin pihassa tulijan vastaanottaa humoristinen Nuuka-Otto ja läheisen Riihipuiston lammessa ui Niemisen muotoilema joutsen. Päiväkodin pihassa kukkapenkin keskellä on Aku Ankka-patsas.

Raudan vääntäminen vaatii kokemusta

Pekka Nieminen on tehnyt metallista lintuja joka lähtöön ja myös oman Satumaan lintujen sarjan. Lisäksi on syntynyt muun muassa koiria, kissoja tai karhuja. Ihmisen kasvojen tekeminen on Niemisen mukaan erityinen taitolaji.

– Ihmisen naamaa, kun alat pellistä vääntämään, niin voin sanoo, että on huomattavasti vaikeempaa kuin savesta tekemällä.

– Tekniikka on semmonen, että ei tää onnistu, jos ei oo rautaa pidellyt koko ikänsä.

Pekka Nieminen käyttää veistoksissa materiaaleinaan peltiä, ruostumatonta terästä ja tavallista mustaa rautaa. Koruja syntyy messingistä, alpakasta ja hopeasta.

– Tässä tarvitaan materiaalin lisäksi vasaraa, alasinta, hitsaamista ja vähän rälläkkää. Päätäkin tietty tarvitaan.

– Mitään ei mitata, silmät mittaa vaan. Jos työ ei ota onnistuakseen, sitten lähdetään kävelemään joksikin aikaa ja taas homma käy, kuin luomisen työ, sanoo Nieminen.

– Kun jonkun teoksen saa onnistumaan, niin sitä onnistumisen tunnetta ei rahalla pysty korvaamaan. Se on mahtava tunne.

Tilausteosten ohella Niemisen mieli palaa aiheiltaan vapaampaan työhön. Hän sanookin, että ehkä hiljalleen vähentää tilausten tekemistä ja keskittyy enemmän siihen, mikä milloinkin itseä huvittaa.

© Minna Haveri, 2017 /msl.fi created with Wix.com