KUOLEMAN KUVIA

Kari Mänttärin ollessa lapsi hänen kivääritehtaalla työskennellyt isä kuvaili usein puusta tekemäänsä veistosta, joka esitti luonnollisen kokoista pääkalloa. Itse veistosta Mänttäri ei koskaan nähnyt, mutta isän tarina pääkallosta jäi elämään ja kasvamaan hänen mielessään. Mänttäri alkoi haaveilemaan siitä, että voisi joskus itse tehdä veistoksia.

Kari Mänttäri tekee veistoksia, maalauksia, koruja ja pienoisveistoksia eri materiaaleista, muun muassa luusta, metallista ja puusta. Teosten aiheena on usein taidokkaasti muotoiltu ja ilmeikäs pääkallo. Pienet intensiiviset pääkalloveistokset Mänttäri on veistänyt hirvensarvesta.

– Metsästäjäkaveri auttoi lahjoittamalla 25 kiloa hirvensarvia materiaaliksi, Mänttäri kertoo innostuneena. Kari Mänttäri työskentelee päivätyönään Tampereen yliopistollisessa sairaalassa obduktioteknikkona eli hän avustaa ruumiiden avauksia kuolinsyytutkimuksissa.

– Ensimmäinen vuosi oli rankempi. Pohdin kuolemaa usein, työni takia. Sitten aloin tottua, Mänttäri kertoo.

Mänttärin ihmisruumiin tuntemuksella pienet kalloja esittävät veistokset syntyvät nykyään hetkessä, ikään kuin selkäytimestä.

Mänttäri oli tehnyt kuolema-aiheisia teoksia jo kauan ennen nykyistä työtään sairaalassa. Silti hän ajautui ammattiin sattumalta, kun paikka tuli avoimeksi. Parasta aikaa Mänttäri opiskelee eräoppaaksi ja harrastaa laitesukellusta valokuvaten vedenalaisia maisemia.

– Välillä löydän meren pohjasta materiaaleja veistoksiini, Mänttäri kertoo.

Ruumiiden kuljetukseen käytetyn sinkkiarkun kuljetuslaatikosta sahattu maalauspohja. Edustalla näkyy tieliikenneonnettomuudessa kuollut supikoira, jonka Mänttäri on käsitellyt ja puhdistanut. Hän suunnittelee raadon päätyvän jonkin teoksen osaksi tulevaisuudessa.

Naamio. Materiaalina teoksessa Mänttäri on käyttänyt sinkkiarkusta leikattua metallia.

Lisää Mänttärin kuvia löytyy hänen Instagram-sivultaan.

© Minna Haveri, 2017 /msl.fi created with Wix.com