UNDERGROUNDIA JA KARELISMIA


Teollisuusalueella Tampereen Nekalassa tehdään uusia maailmoja. J. Kareliuksen kollaaseissa Kairanmaan maisemat sekoittuvat pin-up-hahmoihin ja poliittisesti kantaaottavaan kuvastoon. Teokset kuorrutetaan kulttuurihistorian viitteillä ja paketoidaan vahvalla avantgarden hengellä.

J. Kareliuksen (Juha Karjalainen) kollaasit saavat alkunsa itse otetuista valokuvista, joihin lisätään tietokoneella kuvastoja lähes tulkoon kaikesta mahdollisesta. Tuloksena on symbolistis-filosofis-dadaistishenkisiä teoksia, joiden omaleimaista tyylisuuntaa tekijä kuvailee ”karelismiksi”.

– Kuvaan paljon erilaisia interiöörejä pohjoispohjalaisista autiotaloista, maisemista ja pihapiireistä urbaaneihin teollisuusrakennuksiin, oikeastaan mitä vaan. Sitten yhdistelen ottamieni valokuvien osia ja muita kuvastoja ja teen uudenlaisia kokonaisuuksia, uusia maailmoja, kertoo Karelius.

– Teosten aihepiiri voi olla mikä tahansa, mutta jos tässä nyt ryhtyy psykoanalysoimaan omia teoksiaan, niin kyllähän niissä tietyt aiheet korostuvat. Esimerkiksi pin-up-maailmat ovat näissä esillä olevissa teoksissa läsnä. Olen tehnyt Kairanmaa-sarjaa, jossa pin-up-hahmoja yhdistetään mahdollisimman epäsopiviin ympäristöihin.

– Kairanmaa on kirjailija Pentti Haanpään antama nimitys tietyille osille Pohjois-Pohjanmaata, josta itsekin olen kotoisin. Teoksessani voidaan käsitellä varsin filosofisia tai vallankumouksellisia rakennelmia, mutta joku saattaa takertua vain siihen kuvassa heiluvaan vähäpukeiseen naishahmoon. No, Freudiinhan se kuvasto taas sopii kuin nyrkki silmään, pohtii Karelius.

Kareliuksen kollaaseissa voivat seikkailla pin-up-tyttöjen lisäksi Lars Levi Laestadius, C. G. Jung, 30-luvun muiluttajat, tämän päivän poliitikot, John Wayne, satunnainen koira tai vaikkapa nuijasodan aikainen Klaus Fleming.

Historialliset tapahtumat ja henkilöt sekä uskonnolliset aiheet toistuvat useissa teoksissa. Kollaasit ovat yhteiskunnallisesti kantaaottavia ja niissä on nähtävissä undergroundhenki. Poliittisen historian, sotahistorian, kulttuurihistorian, psykiatrian, eri uskontojen, kirjallisuuden, elokuvan ja musiikin viitteitä käytetty teoksissa viljalti.

– Yhteiskunnallinen kantaaottavuus on varmasti toiminut yhtenä motiivina tälle tekemiselle. Kun eletään tällaisen informaatioähkyn ja rahan vallan keskellä, niin kuvien tekemisellä ja välillä vähän rankoillakin kuvilla pystyy ainakin omia höyryjä päästämään ulos.

© Minna Haveri, 2017 /msl.fi created with Wix.com